Jabesin rukous

1 Ak 4:9-10 …. Ja Jabes huusi Israelin Jumalaa, sanoen: ”Jospa sinä siunaisit minua ja laajentaisit minun alueeni; jospa sinun kätesi olisi minun kanssani ja sinä varjelisit pahasta, niin että minä pääsisin kipuja kärsimästä!” Ja Jumala antoi hänen pyyntönsä toteutua.

Kertomuksesta käy ilmi Daavidin sukuun kuuluneen Jabesin tarinan pääpiirteet. Tässä kappaleessa on kuvattu Daavidin jälkeisen ajan Israelin ja Juudan heimojen tilannetta. Yleisesti heimot yhdessä olivat menestyneet ja laajentaneet alueitaan vihollisensa kustannuksella.

Kertomuksesta selviää kahden sukupolven tarina, jossa näkyviin tulee kärsimys ja kipu. Nämä olivat kertomuksessa sekä äidin, että pojan osana.

Miksi Jabes oli suurempi kuin veljensä Juudan heimossa? Rukouksen miehenä hän kasvoi todelliseen suuruuteen. Ja-besin rukouksen sävy kertoo toisaalta syvästä epätoivosta, toisaalta ehdotto-masta luottamuksesta Jumalan autta-vaan, rakkaudelliseen asenteeseen.

Jabes pyytää rukouksessaan neljä asiaa:

1. Hän pyytää, että Jumala siunaisi häntä. Jumalan hengelliset siunaukset kattavat myös ajallisen elämämme tarpeet. Siunaus tuo aina mukanaan todellisia vaikutuksia, jotka voidaan myös nähdä Jumalan siunauksina.
   
   
2. Että Herra laajentaisi hänen alueensa; rajansa, tilansa, merkkipaalunsa, (Jabesin ajan paimentolaisille olivat suuret paimennusalueet elinehto. Emme kuitenkaan tee tässä väkivaltaa alkuperäiselle tekstille jos laajennamme tulkintaamme hengellisempään suuntaan:  laajentamisella voidaan ymmärtää mielestäni myös Paavalin kehotuksen suuntaisia ajatuksia. Avartukaa mieleltänne ja hengeltänne.
   
   
3. Että Jumalan käsi olisi hänen kanssaan. Jumalan käden tehtävä on ohjata, suojata, varjella, vahvistaa. Että hänen rikas kätensä turvaisi meille kaiken hengellisen ja ajallisen elämän tarpeet, riittävästi!
   
   
4. Että Jumala varjelisi hänet pahasta. Siitä pahasta mikä tulee omasta sydämestä ja siitä mikä tulee ulkoa. Me teemme syntiä ja meitä vastaan tehdään syntiä.  Kumpi meitä lopultakin vahingoittaa enemmän ja tuottaa enemmän kipua, se mitä me olem-me tehneet, vai se mitä meille on tehty?

Olipa Jabesin kivun lähde mikä hyvänsä, tarina kertoo, että hänen sydämensä tunsi kivun ja kärsimyksen; hän oli hereillä siinä mielessä, että tunnisti tilansa ja halusi muutosta. Jabes etsi oikeasta suunnasta, ja siksi Jumala siunasi häntä.

Herra siunatkoon myös meitä ja laajentakoon alamme.
– toivottaa Kai-pappi